Keskeneräisiä käsitöitä

Viime viikolla järjestelin kaappeja ja kuinka monta keskeneräistä työtä niistä löytyykään!
Virkkausprojekteja on kolme: matto, ollut keksen ainakin jo 2vuotta, kesästä kassi ja "purkki". Kaikki työt ovat kesken sellaisen yhden illan verran. Ja monta uutta kerää odottaa aloitusta. Ai'niin ja sitten on velä virkattumuffinssi joka odottelee päättämistä.
Viime jouluna aloitin tähtityynyn neulomisen ja se on yhdistämistä vaille valmis, ja olen ostanut langat jo seuraavaankin tyynyyn. Sukkalankoja löytyy moneen pariin.
Ennen kesälomaa leikkasin useaan tyynynliinaan kankaat ja raahasin kesäpaikalle ompelukoneen ja saumurin. Tuliko ommeltua? No ei, hyviä ilmoja ei ainakaan voi syyttää, että ompelut jäi tekemättä!
Ehkä kaiken huippu keskeneräisyyksissä on nypläys! Vuonna 1988 aloitin nypläysharrastuksen työväenopistossa ystäväni Helin kanssa ja teinkin muutaman liinan syksyn ja kevään aikana. Mutta kaksi työtä jäi kesken ja nyt en enää muista kuinka nyplätään.
Olen tietysti joskus saanut jotain valmiiksikin, kuten viimeaikaisista mainittakoon Vivin huoneen verhot ja muutaman sohvatyynyn ja virkattuja lelukoreja ja muffinsseja.

Pitänee laatia aikataulu ja sopia itseni kanssa etten osta kankaita, matonkudetta ja lankoja ennenkuin kekseneräisyydet on valmiit. Onnistuukohan se? Jos näkee ihanan uuden mallin ja/tai kauniin värisiä matonkuteita, saako tehdä poikkeuksen...... yhden kerran, pleaseeeeees?

Tilkkutäkkitarjotin

En aikaisemmin ole tehnyt docoupage- tekniikalla mitään. Pidimme Annan kotona decoupage illan. Minä päällystin tarjottimen jonka olin etukäteen maalannut Ote-tartuntamaalilla, ettei tarjottimen kuviot loista läpi ohuesta servettipapereista. Leikkelin vain serveteistä suorakaiteita ja liimailin tarjottimelle. Decopage-tekniikka on haastava, mutta kun ei ole niin tarkka jäljestä, niin voi kokea onnistumisen iloa nopeasti. Lopuksi lakkasin tarjottimen vesiohenteisella lakalla, jotta sain siihen käyttöä kestävän pinna.
Olin ostanut ihania, siis aika ällöjä, servettejä Sinellin myymälän alennuskorista. Lopputulos kurtuista huolimatta on minusta kaunis!

Sormi-maljakko

Sormi-maljakko, sillä nimellä olen aina tätä maljakkoa kutsunut.

Saimme sisarieni kanssa maljakot joskus 1970-luvun alussa isänäitimme siskolta Kainolta. Hän asui Tampereella ja aina toi jotain tuliaisia meille tytöille. Väri oli kaikille vihreä. Kaikille kolmelle piti aina tuoda samanlainen tuliainen ettei tullut kinaa, kenen on parempi, kivempi tai kauniinpi.
Olen kirpputoreilta löytänyt isot sormet ja myös ruskean pienen, en enää muista mitä niistä maksoin, itseni tuntien en montaa euroa. Sinisen maljakon löysin Hietsun kirpputorilta viime sunnuntaina. Myyjä oli ihana, pyysi maljakosta euron, en tingannut! Ja hän sanoi sen olevan miehensä lempimaljakko ja aikoo kertoa että sai maljakosta kympin. Hän ítse ei maljakosta pitänyt.
Pohdin paikkaa maljakko asetelmalleni ja päädyin laittamaan ne renginkaapin päälle. Tyyli ja aikakausi on aivan eri, mutta minusta näyttävät hyvältä yhdessä!
Jos sinulla on myynnissä "sormi-maljakoita" väreissä joita minulla ei ole, tarjoa rohkeasti! Ja valmistaja tiedosta olen myös kiitollinen! (Valmstajaa en tiedä, mutta uskoisin niiden olevan kotimaisia ehkä Humppilan Lasin valmistamia.)