sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Raparperipiirakka

Alku kesä, raparperien aikaa, nam! Raparperi kasvaa kohisten aurinkoisen viime viikon ja sateisen viikonlopun jälkeen. Niinpä leivoin raparperipiirakan työkavereilleni, munattomana ja kardemummalla maustettuna!

Cardemumman raparperipiirakka

Taikina:
200g voita
2dl sokeria
2tl vaniliinisokeria
2tl leivinjauhetta
1tl kardemummaa
4dl vehnäjauhoja

Täyte:
4dl raparperiä pilkottuna ja keitettynä
1dl sokeria
1rkl perunajauhoa

Vaahdota pehmeä voi, sokeri ja vaniliinisokeri.
Lisää voi-sokeriseokseen vehnäjauhot joihin on sekoitettu leivinjauhe ja kardemumma.
Kiehauta pilkotut raparperit, lisää sokeri sekoita ja anna jäähtyä. Lisää jäähtyneeseen raparperiseokseen perunajauho.
Voitele piirakkavuoka ja taputtele 3/4 taikinaa vuokaan ja lisää raparperiseos.
1/4 taikinaan nypi vehnäjauhoja 1dl, josta tulee muruja. Ripottele murut piirakan päälle.
Paista + 200 asteessa noin 25minuuttia.
Tarjoile ja nauti vaniljakastikkeen tai -jäätelön kera.


Raparperi, (Rheum rhabarbarum) kotoisin Kiinasta ja on tatarkasveihin kuuluva erittäin hapan vihannes, jonka meheviä lehtiruoteja käytetään ravinnoksi. Raparperi voidaan käyttää esimerkiksi piirakoissa, keitoissa ja hilloissa.
Raparperi luultavasti tunnettiin keskiajalla, mutta sitä ei koskaan käytetty elintarvikkeena, vaan se luokiteltiin pikemminkin myrkylliseksi tai syötäväksi kelpaamattomaksi kasviksi. Vuonna 1612 raparperin lääkinnällisistä ominaisuuksista julkaistiin teos ”De Rhapontico”. Vielä 1700-luvulla kasvia pidettiin puhtaasti lääketieteellisenä yrttinä eikä sitä käytetty elintarvikkeeksi.
Raparperin nimi tullee ikivanhasta kauppaväylästä, jota pitkin sitä vietiin maailmalle. Tehokkaana lääkekasvina pidettyä raparperia kasvoi Uralin rinteillä, ja sitä kuljetettiin Välimeren maihin pitkin Volgaa, barbaarien jokea - Rha Barbarum.[1]

Ei kommentteja: